Kana-perunalaatikko uunissa, isäntä kuorsaa seinän takana, lapset vintissä omissa hommissaan, kissi kerällä sohvalla, telkkarissa Poirot ja maailmassa kaikki hyvin.
Lunta on satanut koko päivän ja välillä oikein pyryn kera, kohta (jahka olen syönyt itseni ähkyyn) menen lumitöihin, muuten ei pihasta enää pääse autolla. Voi olla kyllä, että jahka isäntä tuolta sängystä nousee, niin hänellä on energiaa lumitöihin enempi... Ainakin kuulostaa tuo kuorsaus lupaavalta ;) Saisipa itsekin joskus unen päästä näin alkuillasta, mutta turha luulo. Puolilta päivin kun töissä pitäisi oikeen olla INNOVATIIVINEN se kyllä onnistuisi ihan tuosta vaan.
Runebergin torttuja pitäisi tytön kanssa ruveta leipomaan, mutta voi voi kun ei ole sitä mantelijauhetta, eihän se nyt sitten onnistu. Kaikkea muuta taitaisi kaapista löytyä. Voisikohan sen korvata jollain, tai laittaisi vaan sitä keksimurua vähän enempi. Tuskin kukaan huomaisi eroa?! Tai jos puolihuolimattomasti vetäisi tuosta ruokapöydältä nuo leivänmurut ja pyyhekumin köyhnät taikinaan.
No nyt tuo meidän kissikin kuorsaa, voi hyvänen aika tätä touhua, on tainnut mennä tämä keli rajusti perheen miespuolisten jäseniin ;) Ja akat rupee leipomaan.
edit: Ei sitten leivottukaan Runeberggejä vaan tehtiin pannukakku. Ja siitä tuli ihan pannukakku =)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti