Sieniä löytyy nyt metsästä joka lähtöön, tällainen kaunis haperokin löytyi, mutta jätin sen kumminkin laittamatta pataan. Viini- ja isohaperot ovat hyviä ruokasieniä, mutta tämä taitaa olla se puna- tai jopa tulipunahapero joka on liian kitkerä syötäväksi. Roskuja sentään keitin pakkaseen, tattejakin löysin, mutta niistä tuli jotenkin liian limaisia kun paistoin pannulla...
Sienestämisessä parasta on metsässä kuljeskelu. Ihan liian harvoin tulee nykyään metsään lähdettyä ja joka kerta kun sinne menee niin ihmettelee, että miksen useammin käy kun se kerran on niin ihanaa ja terapeuttista?!
2 kommenttia:
Olen ennenkin käynyt kurkkimassa, vastavierailulla... :). Ihanan värinen hapero, minä tunnen lähinnä kärpässienen.
Kiva kun kävit, käy toistekin!
Juu sienet on mahtavia ja sienestys on hyvä syy lähteä luonnon helmaan, kunhan vaan ensin käy vaikka jonkin kurssin ettei mitään seitikkejä koriinsa kerää ;)
En minäkään montaa sientä vielä tunnista, mutta just tarpeeksi, että jotain voin keräillä.
Lähetä kommentti